maanantai 17. maaliskuuta 2014

Suloinen Södermalmi.

Viikonlopun mittainen pikavisiitti Ruotsiin osoittautui melko stressittömäksi reissuksi. Huomasin kotiin saapuessani, että alkoi juurikin noin miljoonan asian pähkäily. Minä kun vielä olin kuvitellut, etten enää stressaa mistään. Pitänee tehostaa opettelua.

Tukholmassa vietimme aikaamme vain kyseisellä södermalmilla, enkä oikeastaan tiedä pitääkö keskustan hulinaan enää edes mennä lainkaan. 




Vanhat hurmaavat rakennukset.


Ihanat kukkakauppiaat kaduilla.



Keväinen satama-alue.



Valokuvausopeni.



Kävimme satamassa sijaitsevassa Fotografiskassa. Tarjolla oli parikin eri valokuvanäyttelyä. Sanomattakin varmaan on selvää, että oli vähän "pikku visioita" siellä käynnin jälkeen.





Yövyimme kaikkea lähellä olevassa hotellissa nimeltään hotel Söder. Ei valitettavaa; puhtaat lakanat, suihku ja kahvikone aulassa josta sai juoda ilmatteeks vaikka mitä!








Syy, miksi oikeastaan koko reissuun lähdimme oli Blackberry Smoke orkesteri. Mun äiti aina sanoo orkesteri ja se ärsyttää mua, koska orkesterit soittaa humppaa, ne muut on pändejä. Nyt mäki sitte käytän sanaa orkesteri. Kohta varmaan saan paskahalvauksia ja hoen kaikille "vain aasi vastaa aasin huutoon". Mun mielestä joskus vannoin jotain noihin sanontoihin liittyvää.. 






Mä en niinkään lähtenyt reissuun tämän kokoonpanon takia, mutta keikka oli tosi hyvä! Musiikki on sellaista kuunneltavaa, ei mitään tajunnanräjäyttävää, mutta on sitä huonompaakin musiikkia kuunneltu. Kaikista ihaninta ehkä oli se, miten nää tyypit silminnähden nautti siitä mitä ne tekee. Se ykskin heebo hymyili koko keikan, chillaili siinä vaan ja näppäili kitaraansa ja sillä ei kyllä ollut yhtään tylsää. Mä en ylipäätään ymmärrä sellasta, että kun soitetaan "kovaa rokkia" niin pitää sitten näyttääkkin siltä. Tai ainakin vaan tosi pahalta. 
Symppispisteet; check!


Ukolla oli onnen päivä. Meijän mukana matkustellut kaveri valmisteli jo aikaa pientä ylläriä ukolle. Keikan lopuks hän pääs sitten sellaseen meet&greet-tilaisuuteen, kaiken sekaannuksen jälkeen. Oli siinä hymyssä pitelemistä kuulkaa!

Tää kevät nyt meni vähän pyllylleen; sato lunta ja mulle tuli flunssa. Lumi on edelleen maassa, mutta flunssa alkaa olla voitettu. Tuli sitten käytyä kuumeessa pari yövuoroakin tekemässä. Työterveydestähän ne vaan käskivät ottaa allergialääkettä. Niin, että anteeks mitä. En ottanu, luotin tyrnimehun ja pakuriteen voimaan. 

Tänään olin kahvakuulailemassa tauon jälkeen ja kyllä teki hyvää. Siihen päälle infrapunasauna ja olo on jo suht terve! :) 

Tähän väliin voi varmaan lisätä A-ystävän kuuluisan lausahduksen: "Liike on lääke!"

Huomenna menen pitkästä aikaa vyöhyketerapiaan. Iho on alkanut taas vähän ottamaan nokkiinsa jostakin, epäilen lähinnä huuhteluainetta, jossa on kyllä aika erikoinen tuoksu. Huomennahan sen sitten kuulee, onko epäilykseni ihan huuhaata! Ja on niin kiva nähdä terapeuttiakin, tai ehkä voisin sanoa ennemmin, että ystävää!

Mukavaa viikkoa! :)



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti