perjantai 27. huhtikuuta 2012

Kevättä teillekki!

Talvi tuntui aika pitkältä. Ainakin minun mielestäni.


Olihan joukossa niitä aurinkoisiakin päiviä.


Sitä myös osasi iloita pienistä, hauskoista, asioista.


Ja tehtyä kaikenlaista, josta ei muistanutkaan pitävänsä.


Olin kuitenkin hyvin iloinen, kun puut luovuttivat lumensa.


Pihaan ilmestyneet kukkaset aiheuttivat suurta iloa. :)


Viime päivät ovat olleet jotenkin.. no, olen ollut aika aallonharjalla, tunnekuohujen suhteen. Jotenkin tuntuu, että kroppa on ihan pihalla kun välillä paistaa ja välillä sataa.

Edessä olevilla yövuoroilla on myös väittääkseni suuri osuus. Jännitän kovasti jo pelkästään sitä, että saanko silmäni pysymään auki ilman tulitikkuja. Vaikka, aiemminkin se on onnistunut ja itseasiassa, olen jopa nauttinut yötöistä.

Stressitaso on jotenkin nyt taas päässyt yltymään ihme pisteisiin saakka. Olen jopa harkinnut vakavasti lukujärjestyksen tekoa, että saan kaiken tarvittavan itsestäni irti. Sittentaas.. koin tuon kaiken turhaksi, sillä eihän minun tarvitse tehdä mitään, mitä en oikeasti itse halua!

On myös haasteellista elää parisuhteessa tällaisina hetkinä. Minunlaiseni ihmisen ainakin. Haluaisin kovin tietää, mitä tuleman pitää, saada "suunnitelmat valmiiksi" ikäänkuin. Toiselta et voi sitä olettaa, varsinkin kun kyseessä on ihminen, joka ei stressaa niin yhtään mistään. Ehkä tässäkin kohtaa pitäisi ottaa oppia kaksilahkeisista ja unohtaa kaikki "äänensävyt ja kommentit" ja antaa vain olla. Olla ja elää. :)

Ehkä edessä voisi taasen olla pienet rentoutusharjoitukset. Aurinkoinen päivä, hyvä seura, kiireettömyys ja kamera kera inspiroivien maisemien.

Ihanaa viikonloppua kaikille, toivottavasti se on yhtä aurinkoinen kun tämä päiväkin!