tiistai 26. maaliskuuta 2013

Mennään bussilla!

Vietin viime viikonlopun Veikkola-Espoo-Helsinki-akselilla. Kirjaimellisesti siis viikonlopun, ja alunkin.

Sunnuntaina käytiin leffassa. 8 pallo oli pätkän nimi ja hetkeen en oo niin ahdistavia huokauksia kokenu leffassa. Puistattaa vieläkin. Vastuuntunnottomat ihmiset puistattaa mua. Äärisellaiset.

Maanantai oli harvinaisen mukava. Se alkoi rahkaletuilla ja loppui haleihin. Väliin mahtui kirppistelyä, pähkinöitä, pastaa ja toteamista, että vaatekaupat on tällä hetkellä täynnä kuraa. Helsinki on jotenkin kiva. Vaikka se onkin niin täynnä. Se on niin täynnä ettei sinne mahdu omia ajatuksia juurikaan joukkoon, mikä on välillä tosi kivaa. (Pakko sanoa, että Vapiano, missä käytiin syömässä oli lounastarjouksineen tosi jees, suosittelen! Ite sai valita kaikki systeemit ja ne tehtiin siinä nokan edessä, ja ihan pilkkahintaan.)

Koin kotiintulon jotenkin tosi ahdistavana, mutta silti samalla tosi hyvänä juttuna. Mä vaan oon niin maalainen, ettei mua sais asumaan lähellekkä tollasta hulinaa.

Tää päivä oli tyhmä. Motivaatio kaikkea kohtaan oli ihan hukassa. Unetti eikä kiinnostanu tehdä mitään. Edistin vähän kuitenki kirppisurakkaa ja kävin 6 kilsan raikkaalla lenkillä. Nyt on jotenkin tosi kiva köllähtää möllikän viekkuun.

Tässä vähän kuvia turistimatkalta. Ihanaa, että on niin ihana perhe!













keskiviikko 20. maaliskuuta 2013

Kevään riemuja!

Terveisiä hiihtoon hullaantuneelta!

Tänään pääsi koirakin mukaan. Hankikanto ja auringonpaiste näin synkän talven jälkeen on upea juttu! Vaikka säämies uhkasikin, että kevät tekee tuloaan piiitkään.. Ei lannistuta. Näin "myöhäänheräävälle" tämä on vaan hieno juttu. Syksyllä hokasin juoksemisen ilon, ja tuli lumet. Keväällä vasta lämpeän hiihtämiselle, ja kohta lumet sulaa. Onneksi uimahalli on aina auki ;)

Jos ette pidä hiihtämisestä, menkää edes fiilistelemään upeaa kimmellystä ja tunnetta, kun aurinko vihdoin ja viimein lämmittää!

Ihanaa!



perjantai 15. maaliskuuta 2013

Mitämääsioontehny?

Maalannu. Repiny. Maalannu. Raaputtanu. Teipannu. Ja pikkusen viä maalannu!

Mulla on joku fiksaatio tohon maalaamiseen. Vähän sama juttu kun nurmikonleikkuuseen. Tai oikeestaan mihin vaan missä näkee nopeesti ja konkreettisesti kädenjälkensä. Ihanaa!

Kaikki alko lämmitysjärjestelmän vaihtamisesta. Asbestipäällysteinen säiliö tahrasi kellariin menevien rappujen maton. Se oli vaihdettava. Seinät oli kamalan väriset ja huonosti maalattu, ne piti maalata. Kaappi sai lähteä turhuutensa takia, kattoon jäi lovi, katto pitää siis vaihtaa. Jotenkin muistan isäni varoittelevan äänen koskien juurikin tätä, silloin kun taloa hankittiin, siis ostettiin. Ei kyllä haittaa, kiva kun tulee siistiä/nättiä/päivitettyä, itselle sitä kuitenkin tehdään. :)

Reipas maalari yllätettiin :D


Hauskoja juttuja!

On ollut kiva viikko. Tosi kiva oikeastaan!

Tuli hommattua uus auto, taino, ostettua. Kukaan ei oo vielä kertonu et mistä niitä vaan hommataan.. Oon aika happy! Autoa kuitenkin tulee näin talvella käytettyä lähes joka päivä, niin surullista kun se onkin. Tämä versio palvelkoon minua pitkään ja uskollisesti.

Viimeiset kaksi viikkoa on tullu katottua todenteolla mitä suuhunsa laittaa. Nopeita ja helppoja salaatteja, paljon kasviksia. Oli siis pakko ostaa tänään sittarista tarjouskarkkeja ;) (söin ehkä 10 ja nyt jo ällöttää.. Ihan perseestä)

Sitten on tää mun fiksaatio paperivalokuviin. No, postissa tipahti niitä juuri 450kpl. Osa meni isoäidille, osan lähetin eteenpäin piristämään ihanien arkea! Ne vaan on niin ihania! ..pitää ehkä alkaa kattelemaan uutta kirjahyllyä.

Oon niin laiska siirtämään kuvia koneelle et oikein ärsyttää. Puhelinkuvia siis tarjolla. Olkaattenhyvät.





perjantai 8. maaliskuuta 2013

Sekalaista säpinää.

Työrupeama menossa, vapaat mielessä. Menoa ja touhua tiedossa. Valokuvauksellisia haasteita, inspiraatio takataskussa.

Viime viikonloppuna tapahtui hurjia. Mietinkin, että silloin harvoin kun repäisen ja lähden jonnekin niin heti joku saa puukosta. Roisia huumoria, sitä juuri. Eniten suren lapsia. He jäävät kaikesta siitä paitsi mitä minä olen saanut kokea. Se kaikki ihana ja muistorikas aika. Aikuisena vaan asiat tapahtuu. Lapsena ne koetaan. Ero on ehkä siinä, että aikuisena hauskuus poistuu koska se on omaehtoista. Vapaaehtoisille järjestän lapsekkuus-kursseja! Ei olla tylsiä aikuisia, koetaan!

Tällä viikolla polskittiin. Ja vesijuostiin. Olen enemmän polskimisen ystävä. Ensi viikolla taas. Urheilukärpäsen puremaa havaittavissa, aurinko tekee tehtävänsä, virtaa vaan tulee jostain?

Serkku kävi kylässä. Ukko ihmetteli miksei se asu meillä; lenkittää koiran ja leipoo sämpylöitä. Kyl meitin si kelpas!

Jotenkin hauskaa, muistan kun leikittiin koulua, olin fiksu. Asiat on kääntyneet päälaelleen. Harmittelen mielessäni miksei serkut ole enää pieniä, en saa enää letittää kenenään tukkia. Ehkä joskus vielä antavat?

Ehkä sitten se sekalainen osuus, nimittäin kuvia.